top of page
Writer's pictureSkydata

Vedenalaiset dronet eli ROV laitteet

Keväällä asiakkaamme kiinnostui ilmakuvaus dronelaitteiden yhteydessä vedenalaisista droneista eli ROV laitteista. Päätimme testata asiaa ja tilasimme Chasing M2 laitteen suoraan valmistajalta. Tilaus tehtiin valmistajan kautta, koska uskomme, että näin saamme ainakin parhaan mahdollisen tuen laitteen käyttöopastukseen.

Laite saapui meille heinäkuun lopussa ja olemme tehneet sillä kolme testisukellusta. Kokemukset ovat olleet pääasiallisesti positiivisia, siitä huolimatta, että tiedostimme hyvin Suomenlahden haasteelliset olosuhteet ja huonon näkyvyyden.


Pitkä kantama ja sukellussyvyys


Chasing M2 laite on varustettu vakiona 100m napanuoralla ja laite kykenee 330 jalan eli noin 100 metrin sukellussyvyyteen. Tilasimme laitteen kuitenkin suoraan optiona saatavalla 200m napanuoralla, sähköisellä napanuoran kelausrullalla ja tartuntakouralla, jotta saisimme mahdollisimman hyvän kuvan sen potentiaalista.

Taustaa testaukselle

Aikaisempaa kokemusta vastaavista ROV laitteista meillä ei ole, joten lähdimme matkaan täysin kokemattomina. Taustatutkimusta teimme toki perusteellisesti eri laitemalleista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Lyhyesti listattuna, totesimme että markkinoilta saatavat laitteet asettuvat pääasiallisesti kolmeen eri kategoriaan:

  • Viihdekäyttöön tarkoitetut kesämökkilelut (mökkikuvaus/kalastus)

  • Perus ammattikäyttöön tarkoitetut tarkastus- ja kuvaus ROV:t

  • Ammattikäyttöön tarkoitetut merentutkimus- ja kuvauslaitteet

Jako on toki hyvin karkea ja olemme tarkoituksella unohtaneet tästä korkeatasoiset useiden satojen tuhansien eurojen laitteet ja rajanneet maksimi hintatason noin 15K euron laitteisiin, joiden ominaisuudet ja toimintakyky ovat yllättävän hyviä.


Viihdekäyttö/mökkilaitteiden ja perus ammattilaitteiden ominaisuuksien välillä ei ole hirveästi teknisiä eroja, mutta käytännössä eri valmistajilta saamiemme tietojen valossa, käytännössä erot ovat suuria ja siksi emme toistaiseksi lähteneet testaamaan mökkilaitteita, koska alkuperäinen käyttötarkoitus oli tutkia mahdollisuuksia tarjota vedenalaisten rakenteiden, veneiden pohjien ja osien sekä erilaisten muiden vedenalaisten kohteiden tutkimukseen tarkoitettuja palveluita.


Lyhyesti mökkilaitteista sen verran, että ne näyttävät keskittyvän kalastuksessa käytettäviin apuvälineisiin ja hyvissä näkyvyys- ja merenkäynti olosuhteissa käytettäviin "vedenlaisiin liikuteltaviin kameroihin".


Chasing M2 kategorian laitteet


Kuten arvata saattaa, Chasing on Kiinalainen valmistaja ja tutkimamme tarjonnan perusteella, kahdessa ylimmässä kategoriassa on kymmenkunta varteenotettavaa laitetta ja ainakin seitsemän niistä on valmistettu Kiinassa. Hintahaitari tuntuu jakautuvan kahteen eri kategoriaan, alle 2K ja yli 3K euron laitteet ja jälkimmäisessä enemmänkin sinne 6-12K euron tietämille, jolloin laitteen hankintahinta on jo 2-4 kertaa keskikategorian malleja korkeampi ja vaatisi jo aivan toisenlaista tutkimista, jotta sen hintakategorian laitteita lähtisimme tutkimaan kylmiltään tarkemmin.

Napanuora asettaa haasteita


Perinteisiin droneihin tottuneena, laite jonka ohjaus tapahtuu sauvoilla varustetulla radio-ohjaimella mutta johon on kiinnitetty lisäksi napanuora tuntuu hieman oudolta. Ensimmäiseksi tulee mieleen, miksi napanuoraa tarvitaan ollenkaan kun vastaavia laitteita on ollut kymmenen vuotta ilmakuvauspuolella tarjolla täysin langattomina?


Asiaan perehtyneet toki tietävät vastauksen ja itsellenikin oli aika selvää, ettei vedenlainen signalointi ole todellakaan helppoa ja sen kehittämiseen on maailmalla käytetty viimeisen sadan vuoden aikana Suomen budjetin verran rahaa, mutta toistaiseksi tekniikka ei ole niin kehittynyttä että se toimisi luotettavasti ja riittävän kauas. Napanuora toimii siis datansiirto ja ohjauskaapelina ja yhdistyy radio-ohjaimeen. Samalla se on turvavarustus, joka estää dronen "karkaamisen" esimerkiksi vikatilanteissa, jolloin laite voidaan kelata takaisin napanuorasta.

200 metriä ohutta spagettia voi olla haastavaa


Itselleni käyttömukavuuden osalta ylivoimaisesti suurin haaste syntyi nimenomaan napanuoran käytöstä ja hallinnasta. Aloitin testauksen ilman sähköistä kelauslaitetta ja 200m napanuoralla jonka tilasin tarkoituksella 100m vakiopituuden sijaan. Tämä saattoi olla virhe, sillä 200m pituisena napanuora on todellista spagettia jos sitä ei hallinnoi oikein. Mainittujen kolmen sukelluksen aikana en tosin käyttänyt kelasta kuin max 100 metriä, mutta kannattaa toki muistaa, että teoriassa, sukellus esimerkiksi 100m päässä olevaan kohteeseen joka on 50m syvyydessä vaatii noin 150m napanuoraa, joten olen edelleen sitä mieltä, että 200m kela on oikea valinta.


Sähköinen kela muuttaa kaiken helpommaksi


Chasingin tarjoama E-Reel lisävaruste on sisäisellä ladattavalla akulla varustettu napanuorakela, jonka sisääkelaus tapahtuu mekaanisesti kolmella eri nopeudella. Linjan uloskelaaminen on manuaalista ja tässäkin kannattaa huomioida rauhallinen tasainen kelausnopeus ainakin 200m napanuoran kanssa, sillä epätasainen liike kerrostaa helposti nuoran ja tukkii kelauksen, jolloin kelaa täytyy vetää takaisinpäin nuoran selvittämiseksi. Kyse on kuitenkin kokemattomuudesta täysin ja oikein eli tasaisesti ulosvedettynä tällaista ongelmaa ei enää esiintynyt.


Sisäänkelauksessa on kolme eri nopeutta, joista testasimme 1 ja 2 tasoa ja selvästi keskinopeus osoittautui oikeaksi. Tässäkin tosin suosittelemme tarkasti katsomaan että napanuora ei ole sekaisin vaan on kauttaaltaan vapaana ja kelaantuu toisella kädellä ohjatessa E-Reel kelalle tasaisesti ja suoraan. Vaikka napanuora näyttää kuvissakin suurelta spagettikasalta, todellisuudessa nuorakasa oli ainakin meidän kokemuksen mukaan ilman solmuja ja kelaantui hienosti kelauslaitteelle ilman ongelmia. Laitteessa on myös manuaaliseen kelaamiseen tarkoitettu kampi mukana, joten vaikka akku loppuisi kelasta, narun saa siististi kelattua takaisin.

Varsinainen sukelluskokemus


Laite on yllättävän helppokäyttöinen ja looginen toiminnoiltaan, varsinkin jos on koskaan lentänyt dronea tai ohjannut vaikkapa RC autoa. Radio-ohjain toimii tismalleen samalla tavalla ja on varustettu ohjaussauvoilla, jotka hallinnoivat eteen-taakse liikettä, ylös-alas syvyyttä ja sivuttaisliikettä. Lisäksi ohjaimessa on droineistakin tutut säätöpyörät, joilla laitteen voi ohjata ylös-alas kulmaan tai sivuttain pituusakseliltaan eri kulmiin. Käytännössä laitetta voi ohjata erittäin monipuolisesti ihan mihin suuntaan tahansa.


Alkuvaiheessa laitteen ohjaustuntuma tuntui liian äkäiseltä, varsinkin kun ROV oli pinnan alla näkymättömissä ja pilotti ei pystynyt näkemään visuaalisesti kulkusuuntaa. Tähän kuitenkin tottui suhteellisen nopeasti ja toisella sukelluksella asia ei aiheuttanut enää hankaluuksia.


Sellainen huomio kannattaa tähän kirjoittaa, että laite ei käytännössä pinnalla kelluessaan liiku minnekään vaan laite täytyy ohjata pinnan alle, jolloin kaikki kahdeksan moottoria voivat osallistua ohjaukseen. Tämän jälkeen laite liikkuu pehmeän hallitusti ja kun erityisesti säätöpyöriin ja niiden liikesuuntaan on tottunut, laitetta on helppo ohjata pelkän visuaalisen reaaliaikaisen etsinkuvan kautta.

Suomenlahden olosuhteet aiheuttavat haasteita


Itselläni ei ole sukellus kokemusta mutta tunnen useita alaa harrastavia ja alalla ammattilaisenakin toimivia tuttuja, joilta sain monenlaista palautetta laitteen testausta varten. Yleisesti ottaen näkyvyys on huono, oikeastaan surkea erityisesti tähän aikaan vuodesta (keväällä tänä vuonna oli eteläisellä Suomenlahdella todella kirkkaat vedet, joten tilanne muuttuu ajankohdasta ja paikasta riippuen).


Ensisukelluksella näkyvä oli lohduton, sillä en oikeastaan nähnyt mitään muuta kuin vihreää tasaista pintaa ja LED valot sytyttäessäni, en sitäkään. Kaikki pienet partikkelit heijastuvat valojen takia kuvaruudulle ja kokemus ei ollut ollenkaan rohkaiseva.

Siirryttyäni lähelle kohdetta tai pohjaa tilanne muuttui. Kuvasta alkoi jo selkeästi näkemään kuvattavan kohteen mutta lähellähän sitä oli selvästi mentävä. Voimme siis unohtaa kaikenlaiset Karibian kirkkaissa vesissä kuvatut mainosvideot Suomen olosuhteissa, mikä osaltaan myös perustelee sitä, miksi leikkikalu ROV laitteita ei mielestäni kannata edes harkita ja toisaalta, miksi näistä laitteista ei ainakaan puoliammatilaiskäytössä kannata maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Kameran säädöillä iso merkitys


Ihmettelin jo ensimmäistä kertaa Chasing Xplorer aplikaation avattuani kameran poikkeuksellisen monipuolisia säätöjä. Drone- ja normaalikameroiden säätöihin tottuneena oli vaikea kuvitella mihin kaikkia näitä säätöjä tarvitaan ja miksi useat niistä ovat liukukytkinsäätöihin pohjautuvia.


Toisella sukelluksella, jo hieman masentuneena päätin säätää kameran asetuksia eli testata tyyliin "hällä väliä, ei tässä mitään häviäkkään". Ja kas kummaa, asiat alkoivat selkiintyä ja hommasta tuli kertaheitolla kiinnostavampaa. Aika tuntui kuluvan kuin Jacques Cousteun Calypso aluksella konsanaan ja taisin tuijottaa lähes kaksi tuntia näyttöä ja kuluttaa akun lähes loppuun. Eipä silti, tuttujen rantavesien tutkiminen ensi kertaa pinnan alla on varmasti jo sellaisenaan uusi hieno kokemus, mutta se että pohjalta 3-10 metrin syvyydestä löytyi monenlaista ihmeellistä pintamuotoa, jätettä, melanpätkää, kettingiä, tiiltä ja muuta ihmeellistä, vei kyllä pahasti mukanaan.


Myönnettäköön ettei näkyvyys ollut mitenkään fantastinen mutta palatakseni noihin kamerasäätöihin niin sain muutamalla perussäädöllä kuvan näyttämään huomattavasti paremmalta ja selkeämmältä säätämällä mm. seuraavaa:

  1. Säädin värikylläisyyden rankasti alaspäin niin että kuva näyttää melkein mustavalkoiselta

  2. Nostin videon bit-rate asetusta maksimiin 60Mbit/s

  3. Säädin kontrastia rankasti ylöspäin

  4. Säädin väriasetuksia eli RGB asetuksia "johonkin suuntaan" sen mukaan miltä se kuvassa alkoi näyttämään

Näiden säätöjen kautta sain huomattavasti paremman lopputuloksen ja ymmärsin miksi säätömahdollisuuksia on kuvan osalta niinkin paljon.

Säädöillä on siis erittäin suuri merkitys ja niiden avulla kuvauksesta tulee järkevää ja nautittavaa. Kuvassa on OSD näyttö päällä, joka näyttää veden lämpötilan, syvyyden, suuntiman ja ROVn kulman.


Koska kamera itsessään ei liiku, tapahtuu kameran suuntaus aina ROVia liikuttamalla. Suurin oppimiskynnys on mielestäni pystyä hallinnoimaan pitch kulmaa eli käytännössä nokan kulmaa alas-ylös suunnassa. Taittamalla nokka alaspäin, kuvanlaatu paranee huomattavasti koska kohde on kulmassa edessä varsinkin pohjalla operoitaessa. Yllä oleva vihreä täysin tunnistamaton kuva osoittaa käytännössä miltä kuva näyttää jos ROV on suunnattu suoraan eteenpäin tai kulmassa pinnan suuntaan. Heikko näkyvyys tekee kuvasta käyttökelvottoman.


Haastava tunnistaa sijaintia


Chasing M2 mallissa ei ole perinteistä GPS:ään pohjautuvaa karttanäkymää, josta näkyisi ROVin kulkema reitti tai paikka kartalla. Tämä on mielestäni pieni puute sillä uskoisin ettei olisi kovin haastavaa pystyä tallentamaan karttapohjaan alkupiste josta ROV lähtee liikkeelle ja sen jälkeen IMUn kautta tunnistaa, tallentaa ja näyttää kuljettu reitti. Ainakaan itse en ole keksinyt miten laitteen paikannuksen saisi helpommaksi ja aika-ajoin jouduin nostamaan ROVin pinnalle tunnistaakseni sen sijainnin ja kääntämään sen pinnalla oikeaan suuntaan.


Reaaliaikaisessa esikatselunäkymässä on kompassisuuntima aplikaationäytön keskellä ylhäällä. Suuntiman voi katsastaa tästä ja pyrkiä ohjaamaan ROV paluusuuntaan sen avulla, mutta tämä vaatii aika paljon keskittymistä ja ilmansuuntien tunnistamista, joka saattaa olla varsinkin veneestä operoitaessa jonkin verran haastavaa. Aloituspaikan eli perinteisesti kotipaikan tunnistaminen ensivaiheessa ja mahdollisuus palauttaa drone takaisin olisi mielestäni toivottava ominaisuus.


Mihin tarkoitukseen ROV laitteet on ajateltu?


Keskitymme jatkossakin ilmakuvauskäyttöisiin dronelaitteisiin ja -ratkaisuihin, mutta kuten jo aikaisemmin totesin alussa, sopimusasiakkaamme on kysynyt mahdollisuutta tuottaa myös vedenalaisia rakenne- ja tarkastuskuvauksia joten hankkimamme Chasing M2 testilaite tulee näillä näkymin toimimaan vedenalaiskuvauspalveluidemme peruslaitteena ja asioiden kehittyessä tutkimme mahdollisuuksia tarjota astetta kehittyneempiä vedenalaiseen kuvaukseen tarkoitettuja palveluita. Valmiudet on nyt olemassa ja saamamme kokemus laitteen käytöstä sekä luonnollisesti lähiaikoina jatkuva laitteen käytön opiskelu ja sukellustestit antavat lisäkokemusta asioiden kehittämiseen.


Vedenalaisia kuvauspalveluita voi kysyä Skydatalta info@skydata.fi sähköpostilla tai soittamalla 040 - 558 5853 numeroon. Yrityksellämme on työvene käytössä, jolla pystymme operoimaan suur-Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Porkkalan merialueilla nopeastikin tarvittaessa.


Pystymme suorittamaan erilaisia laituri- ja muiden vedenalaisten rakenteiden tutkintaa, veneiden ja muiden vesilaitteiden pohjan tarkastuksia sekä tietysti auttamaan tarvittaessa esimerkiksi kadonneiden esineiden etsinnässä.

Ennakkoasenteesta huolimatta positiivien kokemus


Haastavista olosuhteista huolimatta, yleisesti ottaen kokemus oli paljon odotettua parempi. Uskon että tämän kaltaisille keskihintaluokan laitteille on Suomessakin kysyntää ja laitetta voidaan käyttää tehokkaasti erilaisten vedenalaisten rakenteiden, veneiden pohjien, potkureiden ja muiden osien tutkimiseen sekä monenlaiseen vedenalaiseen hyötytoimintaan hylkyjen tutkimisesta lähtien.


Suomessa on haastavat olosuhteet, mutta oikeilla laitteilla ja asetuksilla, ROV:lla kuvaaminen on mielenkiintoista ja antoisaa ja tarjoaa taas uudenlaisen mahdollisuuden järkihinnalla tutustua aikaisemmin vain huippuammattilaisille avautuvaan vedenalaiseen valtakuntaan.


Laitteita saatavilla Skydatan kautta


Chasing M2 laite ja lisävarusteet ovat myös ostettavissa Skydatan kautta, joten kiinnostuneet voivat olla yhteydessä meihin. Laitteen perushinta on 3.000 euroa alv. 24% ja saatavuus on tällä hetkellä hyvä.

558 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Kommentare


bottom of page